sunnuntai 16. huhtikuuta 2017

Do As I Do social learning -seminaari ja kuulumisia

Viikko sitten viikonloppuna Heurekassa järjestettiin Claudia Fugazzan luotsaama Do As I Do -seminaari. Lauantaina käytiin ensimmäinen osa teoriaa. Mukana oli 6 koirakkoa, jotka pääsivät käytännössä tekemään ja yleisö pääsi seuraamaan työskentelyä. Koirilla tuli olla ennestään kolme vahvaa käytöstä, jotka oltiin viety ärsykekontrolliin asti, muuten koirille ei vielä oltu opetettu Do it menetelmää. Toinen osa teoriaa käytiin sunnuntaina ja silloin oli myös enemmän käytäntöä. Ensimmäinen päivä koirille on aina vaikeampi, toisena päivänä päästiin kunnolla tekemään, kun koirat olivat rauhallisempia ja tottuneita paikkaan. Lauantaina pääsin kuudelta aamulla töistä ja Heurekalla piti olla kymmeneltä. Pakko sanoa, että lauantai oli itselleni melko rankka päivä ja keskittyminen ei ollut ensiluokkaista. Teoriaosuus ei kuitenkaan ollut vaikea, hyvinkin yksinkertainen, joten en mielestäni menettänyt mitään, vaikken ihan koko ajan meinannut pysyä hereillä.

Mikä Do As I Do?

With the "Do as I do" the dog learns a rule. "Do it" is not a cue.

Homman ideana on opettaa koira matkimaan; ihminen demostroi jonkun liikkeen/tempun ja koiran tulisi tehdä sama perässä. Tätä tekniikkaa ei voi hyödyntää esimerkiksi luoksetuloon tai tarkkoihin tokoliikkeisiin.

Tämä tekniikka on Claudia Fugazzan kehittämä ja se perustuu koiran sosiaaliseen oppimiseen.  Kun tekniikan on opettanut koiralle, uusien käytösten opettaminen saattaa olla paljon nopeampaa kuin esim. uusien käytösten sheippaus. 

Kenelle sopii? 
Jos haluat kokeilla jotain uutta ja hauskaa, eli kenelle vaan. 

Visiolle tulossa Matki mua! -kurssi, jossa pääsee harjoittelemaan ja kokeilemaan tätä tekniikkaa oman koiran kanssa.

Facebookista löytyy Do As I Do Finland -ryhmä, jos tämä tekniikka kiinnostaa. Siellä myös paljon materiaalia Suomen viikonlopusta. Kansainvälinen faceryhmä löytyy ihan Do as I do -nimellä.

Omia ajatuksia: 
Itse tykkään enemmän koulutuksessa tarkkuudesta ja keskityn palkan suuntaan ja ylipäätään siihen, mitä naksun ja palkan välissä tapahtuu. En esimerkiksi itse ikinä palkkaa istuvaa koiraa, jos pyydän koiran maahan ja koira heti nousee sieltä. Omaan makuun tämä on enemmän sellaista hauskaa puuhastelua. En saanut mitään suuren suurta innostusta tekniikkaa kohtaan, mutta mielestäni aihe on kuitenkin erittäin mielenkiintoinen ja seminaaria oli hauska seurata. Kun koiralle on opetettu metodi, tarkkuutta tehtäviin voi tehdä sitten vielä sheippaamalla, mikä ehkä itsestäni tuntuu himppasen monimutkaiselta. Jos koiran kanssa on sheipannut paljon ja omat sheippaustaidot ovat hyvät, sheippaaminenkin voi olla todella nopeaa.



Meidän kuulumisia vielä loppuun. Nämä aivan ihanat ilmat kun ovat hellineet meitä, ollaan ulkoiltu paljon. Joo talvitakki päällä on kohellettu menemään, tutkittu uusia maisemia, käyty koirapuistoilemassa, tallustettu metsän siimeksessä ja kaupungilla. Ollaan juostu portaita ja jumpattu (okei koirat ovat tässä kohtaa vain ihastelleet autossa kun minä rääkkään itseäni). Iineksen kanssa on treenattu vähän vireen hallintaa, olen uskaltanut yrittää nostattaa koiran virettä ja ottanut aamutreeneihin lelua mukaan. Ihmettelin aamu kuuden treeneissä, että miksiköhän edellisen illan loistavat jättöliikkeet eivät enää aamulla toimi ollenkaan. Kunnes sitten fiksuna likkana tajusin, että maa on jäässä. Iines ei ole herkkä koira, mutta eipä kai se jäinen maa kovin kivalta tunnu. Jos hommat ei Iineksen kanssa toimi, niin sillon voi kyllä rajusti tollottaa peiliin tai sitten miettiä onko ympäristössä todella jotakin häikkää.

Ollaan vietetty myös one on one aikaa molempien koirien kanssa. Suurimmaksi osaksi koirat ovat aina kimpassa ja tehdään asioita yhdessä ja treenataankin melkein aina kotona ollessa yhdessä, tekee ihan hyvää tehdä asioita yhden koiran kanssa kerrallaan. Iineksen kanssa ollaan treenattu pihalla ja Ringo on saanut jäädä sisälle odottelemaan, käytiin myös Visiolla vähän hommissa. Ringon kanssa käytiin kyläilemässä (minä söin övereintä suklaakakku ikinä, Ringo juustoa) ja ravintolassa. Keravalle Onnelliseen Kanaan saa mennä koiran kanssa, vink vink, kannattaa käydä tutustumassa vaikka kauempaakin!

Pari viikkoa olen nyt tehnyt yövuoroa, sain vakituisen työpaikan ja tarkoitus olisikin tehdä pelkkää yövuoroa jatkossakin. Ensimmäinen viikko oli tietysti vaikea, en saanut päivällä nukutta, ja viikon unet yhteensä olivat ehkä jotakin 20 tuntia. Koirilla ei näytä olevan mitään ongelmaa tämän asian kanssa, ne nukkuvat yöt ja kun minä tulen töistä kotiin, lähdetään lenkille. Aamulenkin jälkeen menen muutamaksi tunniksi nukkumaan ja sitten päivällä/iltapäivällä touhataan ja lenkkeillään lisää ja sitten ennen töiden alkua nukun vielä pari tuntia. Vapaiden öiden kohdalla otan sitten kiinni ja nukun helposti yli 12 tuntia. En tiedä tuleeko tästä nyt ihan sellainen vakirytmi, vai keksinkö tilalle jonkun paremman. Jos viikkoon ei nuku kunnolla, vaan tuollaisia pätkiä, niin sen kyllä loppuviikosta huomaa, olosta tulee äreä ja kireä. Öitä ei ole vaikea pysyä hereillä, jos ja kun tekemistä on, mutta muutoin väsymyksen näkee sitten päivällä ja illalla. Elämässä on nyt tapahtunut ja sattunut ja lisää muutoksia vielä luvassa. Yötyöläisten kokemuksia ja vinkkejä otetaan vastaan!

2 kommenttia:

  1. Minkä alan työtä teet öisin? Kirjoittele pian ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Siivousalalle päädyin. Ja joo pitää kirjoittaa, nyt on ollut niin paljon hässäkkää, ettei oo vaan jaksanut! <3

      Poista