keskiviikko 10. elokuuta 2016

Pomminvarma luoksetulo

Netti on täynnä loistavia artikkeleita luoksetulosta, sen vahvistamisesta ja tärkeydestä. Luoksetulo on kaikista tärkein asia, sitä tuskin voi liikaa toitottaa. Moni on varmasti kuullut tapaturmista, missä koira on esimerkiksi juossut auton alle, tai toisen eläimen/ihmisen kimppuun. Sen lisäksi, että pomminvarma luoksetulo voi toimia henkivakuutuksena, se voi myös auttaa kitkemään epätoivottuja käytöksiä ja tilanteita pois. Kun luoksetulosta tekee koiralle vahvan käytöksen, pystyt käyttämään sitä hyväksesi, jos koira tekee jotain epätoivottua. Sinun ei tarvitse torua koiraa, siitä mitä ei saisi tehdä, voit vain kutsua koiran luokse ja palkata sen onnistuneesta luoksetulosta. Tässä pitää tietysti olla tarkkana, ettet onnistu kouluttamaan koirallesi epätoivottua ketjua.

Pomminvarmaan luoksetuloon ei ole mitään oikotietä, ei ole olemassa mitään helppoa ja nopeaa tapaa. Toistoja pitää tehdä tuhansia, kymmenissä eri paikoissa ja eri häiriöissä.

Luoksetulon harjoittelu pitäisi aloittaa heti pennusta. Pennun kanssa kaikki on helppoa ja sehän tuleekin joka ikinen kerta luokse, se seuraa sinua jatkuvasti, eikä lähde pitkille tutkimusretkille. Siihen ei kuitenkaan pitäisi jämähtää, koska pian se ihana pieni pentu, ei olekkaan enään niin kiinnostunut sinusta, kaikki muu alkaa kiinnostamaan enemmän. Tassut kasvaa ja sen mukana rohkeus ja uteliaisuus, maailmaa haisee ihan liian mielenkiintoiselta ja muut koiratkin kutistuvat silmissä. Silloin sinun tulisi olla erityisen valppaana ja jatkaa sinnikkäästi luoksetulon vahvistamista. 

Luoksetulo tulisi rakentaa niin, että sinulla on yksi käskysana, eli nätimmin sanottuna vihje, millä kutsut koiran luoksesi. Koiran nimeä voit hokea useammankin kerran kiinnittääksesi koiran huomion, valitsemasi sana koiran tulee kuitenkin joka kerta yhdistää luoksetuloon. Tärkeää on kuitenkin ensiksi saada koiran huomio, koira joka juuri juoksentelee riemuissaan kavereiden kanssa, tuskin tulee heti siitä ensimmäisestä ilmoille kajahtaneesta "täällä"-sanasta. Jokaisesta onnistuneesta luoksetulosta koira saa palkkion. Jos luoksetulon harjoittelu on haastavaa, koira tekisi mielellään kaikenlaista muuta ja jos näet koirasi juoksevan sinua kohti, voit käyttää tilaisuutta hyväksesi, huutaa vihjeen koiran juostessa ja palkata kun se pääsee luoksesi. Jos koira ei tule sanallisesta vihjeestä luoksesi, vaan se jatkaa omia tohinoitaan, älä jatka vihjesanasi tuhlaamista, älä reagoi mitenkään, kokeile myöhemmin uudestaan. Elekielellä koiralle voi kertoa, että olet itse jatkamassa matkaa, älä mene itse koiran luokse. Luoksetulosanaa täytyy käyttää todella harkiten, sen täytyisi joka ikinen kerta tarkoittaa sitä, että koiralla vilkkuu herkkupihvien kuvat silmissä. Mitä enemmän sanaa huutelee kuuroille korville, sitä enemmän se sana alkaa muuttumaan taustameluksi, mikä ei enää lopulta merkitse koiralle mitään.

Koirilla on paljon käytöksiä, mitä ne tekisivät paljon mieluummin, kuin tulisivat hakemaan omistajalta koiranraksun. Joillekkin roduille haistelu on maailman parasta ja jotkut rakastavat juoksemista, kun taas toiset voisivat telmiä tunteja toisten koirien kanssa. Sinulla pitääkin olla mukana, jotakin vielä parempaa, jotakin mitä koira todella haluaa. Ympäristössä tulee kuitenkin vastaan väistämättä tilanteita, joissa mikään herkku tai lelu, ei toimi riittävän hyvänä vahvisteena. Tuhansien toistojen ja harjoittelun tarkoitus onkin, että luoksetulosta tulee niin vahvaa, että se toimii koiralla ihan refleksinä.

Luoksetulon vahvistaminen kannattaa aloittaa vaheittain, oli kyseessä pentu tai jo aikuinen koira. Älä aloita silloin, kun koirasi juoksee jäniksen perässä. Aloita se ensiksi sisätiloista, missä ei ole häiriöitä. Tee toistoja päivittäin ja siirry ulos, seuraa edistystä, lisää häiriöitä ja vaihtele ympäristöjä. Jos koira ei tule jossakin häiriössä luokse, häiriö on liian haastava ja pitää vain harjoitella helpommissa tilanteissa lisää. Keskity onnistumisiin, varsinkin jos koira ei meinaa palkkaantua kovin helposti, toisten koirien kanssa toistoja pystyy tekemään vaikka useita kymmeniä päivässä, kun taas toisten koirien kanssa voi onnistua tekemään yhden todella hienon luoksetulon päivässä. Käytä rohkeasti mielikuvitusta hyvän palkkion löytämiseen, se voi olla käytännössä ihan mitä vaan, se voi olla vaikka hirven jalka tai joku omin käsin leivottu haiseva lihapulla. Ei kannata myöskään jämähtää yhteen palkkioon, koska koiratkin kyllästyvät, vaihtelu virkistää. Joitain koiria ei välttämättä pieni palkka kiinnosta, mutta jos tarjoat vaikka samaa palkkaa  isommassa määrässä, se saattaakiin muuttua koiran silmissä erityisen arvokkaaksi. Jos tarpeeksi kiinnostavaa palkkaa ei meinaa millään löytyä, tee koirastasi nälkäinen. Jätä pari ruokintakertaa välistä, tai anna kotona vain jotakin juuri ja juuri maittavaa kuivapapanaa ja seuraavan kerran oikein herkkuruokaa luoksetulotreeneissä. Tämän taktiikan kanssa kuitenkin, täytyy olla tarkkana, ettei koirasta tule liian nälkäinen, koska se taas varmasti hankaloittaa oppimista.

Itse olen tehnyt varmasti kaikki mahdolliset virheet luoksetulon treenaamisessa. Koirani oli pentuna aivan erityisen energinen ja se ei mitään rakastanutkaan enempää kuin vapaana kirmailua ja kaikenlaista villivarsana viipottamista, kaikki muut koirat olivat myös hänen parhaita ystäviä, vaikka vastakkainen osapuoli ei olisi aina ollutkaan samaa mieltä. Iines oli ihan älyttömän iloinen pentu, mutta kuitenkin villikoirana eläminen ei tässä meidän yhteiskunnassa ole oikein soveliasta. Myöhemmin myös kaikenlainen pikkuriista alkoi kiinnostamaan ja takaa-ajaminen alkoi olla ihan erityisen hauskaa. Iineksestä kasvoi kovin itsevarma ja itsenäinen koira, se ei olisi millään halunnut tulla luokse, se tiesi kyllä että hurvittelusta seurasi hihnaan joutuminen, eikä kunnollista positiivista vahvistetta, joten ei ollut Iineksen vaikea valita kumpaa se touhuaa, juokseeko vapaana ja toteuttaa itseään, vai käveleekö tylsästi hihnassa. En vaan tajunnut kokeilla mitään ihan super herkkupalkkioita ja koiraihmiset antoivat mitä kummallisempia neuvoja, joita en edes lähtenyt toteuttamaan. Vuosien treenillä ja hyvillä palkkioilla, homma kuitenkin alkoi toimimaan, oikein super herkkujen mukaan tuleminen nosti koko homman kuitenkin ihan uudelle levelille. Iines ei ole vielä täysin pomminvarma luoksetulonsa kanssa, mutta aina niin houkutteleva pikkuriista alkaa menettämään merkityksensä. Luoksetuloa treenaan ja vahvistan ihan päivittäin, jotta saisin vielä joskus sen oikeasti pomminvarmaksi. Se on kyllä ihan maailman paras näky, kun koira laukkaa täysiä luokse, naama iloisessa virneessä.

Sienimetsällä on erittäin hyvä treenata luoksetuloa

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti