Käyttäytymisen ja persoonallisuuden periytyvyys - geenien ja ympäristön vaikutus?

Olin kuuntelemassa biologi ja eläintenkäyttäytymistutkija Katriina Tiiran luentoa koirien käyttäytymisen ja persoonallisuuden periytyvyydestä.

Luennolla käytiin läpi ensiksi koiran historiaa ja kesyyntymistä. Edelleenkin kuulee puhuttavan erilaisista teorioista, mistä koira on lähtöisin. Uusimman kesyteorian mukaan ihminen on ottanut sudenpentuja kasvatettavaksi, josta sittemmin on jalostuksen kautta alkanut ensiksi muodostua luppakorvia ja erilaisia värityksiä. Mutaatiot (esim. karvattomuus, pyöreä kallo) ovat lähtöisin intensiivisestä jalostuksesta, jota ihminen on tehnyt viimeiset 200 vuotta. Itse olen aina uskonut tähän susiteoriaan.

Tieteellisesti tutkittua tietoa koiran luonteesta on yllättävän vähän. Nyt sitä on kuitenkin onneksi aloitettu tutkimaan enemmän.

Luennolla käytiin läpi koiran käyttäytymistä, miten se kehittyy ja mitkä asiat vaikuttavat. Käytiin läpi koiran persoonallisuutta, sitä miten koiran luonne voidaan määritellä. Persoonalla tarkoitetaan toistuvaa tapaa toimia tilanteessa. Luonteeseen vaikuttaa koiran temperamentti, joka on synnynnäistä ja ympäristönvaikutus (elämänkokemus). 30%-50% persoonallisuudesta on perinnöllistä. Katriina tekee smartDOG kognitio testejä koirille ja huomautti siitä, että pentutestit ennustavat huonosti sitä millainen koira on aikuisena. Jotkut käytökset ja arkuudet voivat ilmetä koiralla vasta vaikka 10 vuotiaana ja jotkut koirien omistajat eivät välttämättä edes tiedä onko koira joissain tilanteissa arka, koska arkuuden näkee vasta kunnolla kun koira joutuu uusiin tilanteisiin. Arkuutta ja sen periytyvyyttä painotettiin, jalostuksessa ei kannattaisi käyttää arkoja yksilöitä. Arkuus mitä todennäköisemmin periytyy.

Käytiin läpi myös sitä, mitkä asiat vaikuttavat koiran käyttäytymiseen. Kaikki yksilön kokemukset kohtuajasta ylöspäin vaikuttavat. Puhuttiin paljon siitä, miten suuri vaikutus emon hoidolla on. Pennuista joita emo hoitaa hyvin (nuolee paljon) tulee yleensä tasa-painoisempia ja rohkeampia yksilöitä. Niistä pennuista, joiden emo ei hoida kunnolla, tulee yleensä niitä arempia yksilöitä, jotka saattavat olla myös huomattavasti stressiherkempiä. Huonot emogeenit on myös periytyviä, huonoilla emoilla ei kannattaisi teettää pentuja. On myös tutkittu, että jos 0-12 päivän ikäisiä pentuja ihminen käsittelee/ottaa syliin (eroon emosta), jolloin pennulle syntyy hyvin lievä stressi, pennuista kasvaa itsevarmempia ja rohkeampia. Sosiaalisaatio jaksoa, joka on pennuilla 3-12 viikon iässä, pidetään myös erityisen tärkeänä.

Luennon lopussa käytiin vielä joitain ongelmakäytöksiä läpi, otettiin esille esim. ääniarkuus ja yliaktiivisuus ja puhuttiin niiden periytyvyydestä. Harva ääniarkuus on peräisin mistään pelästymisestä/traumasta, mikä oli itselleni ainakin ihan uutta tietoa, sille on saatu suhteellisen korkeita periytyvyysasteita ja se voi alkaa koiralla vasta myöhemmällä iällä. Luennon jälkeen Katriina alkoi tekemään näitä kognitiotestejä, joita ei valitettavasti päässyt ulkopuoliset katsomaan. Testejä oli neljä erilaista; eleet, muisti, ongelma, kognitio. Jokainen testissä kävijä sai jokaiselle koiralle laaditun henkilökohtaisen raportin, sekä pääsyn tietokanteen, joissa voi verrata omaa koiriin muihin saman ja erirotuisten koirien tuloksiin. Aiemmin testejä on tehty vain rotukoirille, mutta nyt uutena testinä on myös seropeille kehitetty luonnearviotesti, seropi yhdistyksen pyynnöstä. Kyllä kiinnostaisi viedä Iines tuohon seropitestiin.

Tämä oli sellainen luento, mikä kannattaisi kaikkien koiran kasvattajien käydä kuulemassa. Itse en varmasti ikinä pystyisi kasvattamaan yhtään mitään, koska en pystyisi luovuttamaan kenenkään hoiviin niitä eläimiä... Mutta sain tästä kuitenkin uutta tietoa itselleni. Katriina tulee pitämään jatkoa tälle luennolla vielä myöhemmin, joten toivottavasti pääsen kuulemaan lisää.