maanantai 27. helmikuuta 2017

Kissanpentuja ja ärsykekontrollia (kouluttajakoulutus)

Meillä alkoi kouluttajakoulutuksen toinen vaihe ja viikonloppuna oli sitten ensimmäinen viikonloppu. Lauantaina oli spesiaalipäivä, kun koulutettavana oli neljä kymmenen viikkoista kissanpentua. Muori oli tietysti mukana, joten kissuja oli yhteensä viisi kappaletta, samoin sopivasti meitä opiskelijoita. Kisut olivat norjalaisia metsäkissuloita. Ensiksi nämä viiksiniekat remusivat ja juoksivat ihan apinanraivolla koulutustilaa ympäriä ja ämpäri, siinä vaiheessa ei oikein pystynyt kunnolla keskittymään. Onko mitään hassumpaa ja söpömpää kun hullusti hyppivät ja pomppivat pikkukissut?

Kissujen kouluttaminen oli tietysti ylläripylläri haastavaa, tyyppejä ei motivoinut ruoka, mutta leikillä pystyi palkkaamaan. Välillä naapurin leikit olivat tietysti paremmat ja kissulit lipesivät omasta koulutus-sessiosta helposti sinne naapurin puolelle. Loppupäivästä kun kaikki muut ihmiset alkoivat jo luovuttamaan/väsymään, minä jatkoin vielä vähän. Kissoille alkoi herkut paremmin maistumaan ja onnistuin porukan villeintä viikariakin vähän motivoimaan. Taisi siinä loppusetistä olla kolme kissua pyörimässä ympärillä ja kaikkien kanssa pystyi tekemään ruokapalkalla jokusen toiston kosketuskepin kanssa. Kissat ovat kyllä ihan mahtavia ja nämä kissat olivat kyllä todella ihanan rohkeita, eivätkä pahemmin vierastaneet meitä ihan vieraita ihmisiä.

Sunnuntaina oli sitten omien koirien päivä. Pääaiheena käytösten vieminen ärsykekontrolliin. Meillä pitäisi toisen vaiheen päätyttyä olla kasassa käytösketju ja jotta käytösketjun voi rakentaa, meillä pitäisi olla vahvoja käytöksiä, jotka kaikki olisi viety ärsykekontrolliin asti. Ennen kuin ärsykekontrolliin voi viedä yhtään mitään, tulee käytöksen olla nimetty ja tarpeeksi vahva. 

Ärsykekontrolli kaikessa lyhykäisyydessään meinaa sitä, että koira ei istu jos sille sanotaan maahan ja koira ei mene maahan jos sille sanotaan istu, eikä se myöskään tarjoa sitä käytöstä ollenkaan ilman sitä vihjesanaa. Toisin sanoen koira tekee halutun käytöksen vain ja ainostaan vihjesanasta. Sehän kuulostaa tosi simppeliltä, mutta loppujen lopuksi kun meillä on ihan älyttömän paljon kaikkia muita vihjeitä, että ärsykontrolliin viemisessä mitataan jo ensimmäisenä sitä, että onko käytös nimetty ihan oikeasti, toimiiko se sanallinen vihje todella vihjeenä. Toimiiko istumisen vihjeenä esimerkiksi oma pysähtyminen?

Tähän meidän ketjuun tulisi viedä ärsykekontrolliin istuminen, voltti, luoksetulo ja lelun laittaminen koriin. Kaikki muut käytökset meillä on Iineksen kanssa suhteellinen vahvoja, mutta volttia meillä ei ollut olemassakaan ennen tätä viikonloppua. Voltti piti nimenomaan sheippaamalla saada aikaiseksi, eikä minkäänlaista houkuttelua tai mitään muutakaan helpompaa tapaa saanut käyttää. Iineksellä ei ole käytösvalikossa minkäänlaista hyörimistä eikä pyörimistä, en ole koskaan edes houkuttelemalla laittanut koiraa pyörimään volttia. Tämä voltti oli meille tosi iso haaste. Jotenkin sitten jonkun pienen säheltämisen kautta, sain napattua voltin sivulle tulon kautta. Ensiki koira runnoi minun jalkoja päin, joten otin askeleen taaksepäin, että se onnistui pyörimään voltin. Siitä sitten pikkuhiljaa palkan suunnan avulla saatiin volttia vähän kauemmas minun jaloistani. Nyt vaan nimeän volttia ja koitan saada sivulle menon ja voltin erotettua kunnolla ja molemmat käytökset ärsykekontrolliin. Alla video voltista, jota treenattiin pari settiä tänään kotona. Siinäkin näkee hyvin tuon, että alku on sama kun sivulle tulo ja sitten koira jatkaakin matkaa ja pyörähtää. Eli ihan täydellisesti sheippaamalla ei saatu volttia aikaan, toiminnan aikaansaamisen keinona taisi enemmän toimia jonkinlainen poimimisheippaus-sähellys. Mutta olinkin lyödä päätä seinään tuon voltin kanssa, että eihän se ikinä tee sitä ja kyllähän se sieltä sitten kehkeytyi, vaikkakin sähellyksen kautta.

Ärsykontrolliin päästiin viemään kunnolla lelun poimista koriin. Se on jo suhteellisen vahva käytös, joten sitä uskalsi lähteä siihen kunnolla viemään. Yllätyksenä tässä tuli se, miten monta kertaa Iines haki lelua koriin ilman palkkaa, alkuun about 15 kertaa, mikä on minun mielestäni todella paljon. Tämän ärsykontrollin voi rakentaa vähän kevyyemmälläkin tavalla, mutta tämän pitäisi olla tehokkain tyyli.

Seuraava koulutusviikonloppu onkin jo kahden viikon päästä, joten tässä tulee vähän kiire saada jotakin aikaiseksi ennen sitä!


perjantai 17. helmikuuta 2017

Viimeaikaisia treenejä

Heikkoja lenkkejäni ovat treenisessioiden suunnittelu (öhömm mitäs sitä tekisi, noh tehdäänkös näin ja kappas ei tehdäkkään, tehdääs jotakin muuta..) ja toiminnallinen palkkaaminen. Olen yrittänyt joka päivä leikkiä koirien kanssa. Iines voisikin palkkaantua leikistä, Ringo tuskin koskaan tulee innostumaan leikistä niin paljon, että se toimisi sille palkkiona. Yritän kuitenkin saada leikkimisen rutiiniksi, että vähintään kerran päivässä leikitään yhdessä ja sitä kautta lähden kokeilemaan leikillä palkkaamista. Erilaisia palkkaustapoja on kuitenkin kouluttajan hyvä osata ja opetella. Namin koira syö sekunneissa tai millisekunneissa, jotta leikki tuntuisi koirasta palkalta, pitää sitä leikkiä kuitenkin useampia sekunteja. Namien avulla pystyy tekemään paljon toistoja peräkkäin ja pitämään tarkemman vahvistetiheyden yllä. Leikin avulla kiihkeä koira kiihtyy lisää ja rauhallinen koira saa lisäpuhtia. Sen takia kai sitä leikillä niin moni tykkää palkata, koirien halutaan nykypäivän harrastuksissa olevan kamalan kiihkeitä ja säpäköitä. Treenisessio itsessään jo yleisesti ottaen nostaa koiran virettä ja lisää stressihormoneita, käytettiin palkkana sitten ihan mitä tahansa. Jotenkin namipalkkaus on vaan omasta mielestäni ihan hirmuisen kätevää ja turvallista, koiran pitää joka tapauksessa syödä elääkseen.

Olen huono suunnittelija. Olen huono kirjaamaan asioita ylös. Joten olen yrittänyt panostaa treenisettien suunnitteluun. Päätän etukäteen mitä teen ja yritän laskea toistojen määrän. Tällä hetkellä treenisetit ovat keskittyneet Ringoon. Ringon kanssa ollaan vahvistettu taukokäytöstä, ollaan nimetty luopumista ("jätä") ja vahvistettu käsikohdetta. Käsikohde ja "jätä" olisi tarkoitus saada siirrettyä kotimatolta muihinkin ympäristöihin, toimii sisätiloissa jo muuallakin, mutta ulkona ei, eli siis lähinnä tarkoitus olisi saada siirrettyä nämä käytökset mukavasta sisäilmasta ulkoilmaan. Ja tietysti ollaan ihan hullusti treenattu luoksetuloa! Olipa hieno päivä tuo ystävänpäivä, lämmintä oli ja saatiin nauttia aamupäivä ulkoilusta. Oli pitkästä aikaa sian kieltä mukana ja kuinka tomerana pikkukoira olikaan, se ei ole vielä kertaakaan tehnyt sellaista toistomäärää vauhdikkaita luoksetuloja (valehtelematta varmaan 20 toistoa) ja tarjonnut seuruuta ja kontaktia todella kivalla vireellä.

Iines on treenanut toki mukana, mutta sellainen suurin fokus on nyt ollut kuitenkin Ringossa.  Ollaan harjoiteltu ja vähän kokeiltu erilaisia kotijumppa -juttuja Iineksen kanssa. Ajattelin kotijumpasta tehdä jossakin vaiheessa oman kunnollisen postauksen, kunhan saan materiaalia kasaan. Koirien aktivointiin liittyvää materiaalia tulossa myös myöhemmin lisää.




Myöhästyneet ystävänpäivä toivotukset vielä tänne blogin puolelle! Ystävänpäivä on kyllä joka päivä, ainakin näiden karvakamujen seurassa. 

perjantai 3. helmikuuta 2017

Kiva Koirakansalainen testi

Kävimme Iineksen kanssa tekemässä Kiva Koirakansalainen testin. Ajattelin käydä testin kohdat läpi, miten ne meillä meni ja mitä ajatuksia herätti. Testin aikana koiraa ei saanut palkata nameilla ollenkaan. Kehuja ja rapsutuksia sai käyttää. Testi järjestettiin tiloissa, joissa me emme olleet ennen käyneet. Pienen hetken koira sai hengailla tilassa, ennen kuin testi aloitettiin. Tilassa oli samaan aikaan kourallinen ihmisiä, ei muuta häiriötä.

Saadakseen diplomin, koiran ja omistajan täytyy suorittaa hyväksytysti kaikki testin 10 kohtaa:

1. Vieraan ihmisen hyväksyminen
Koira antaa vieraan ihmisen häiriöttä lähestyä ja jutella hetken ohjaajan kanssa. Koiran on oltava hallinnassa koko suorituksen ajan niin ettei omistajan tarvitse kiskoa hihnasta tai käyttää muita voimakeinoja.

2. Koira istuu kauniisti silitettävänä 
Ohjaajansa kanssa ulkoileva koira sallii ystävällisen vieraan ihmisen koskettaa itseään.

3. Tutkiminen ja hoitaminen 
Koira antaa vieraan ihmisen – kuten omistajan tuttavan, eläinlääkärin tai trimmaajan – hoitaa ja tutkia itseään. Testiin kannattaa ottaa mukaan oma harja.

Testi alkaa vieraan ihmisen hyväksymisellä, jonka jälkeen koiraa pitäisi pystyä vieraan ihmisen silitellä ja vähän tutkia. Tämä oli meille kaikista helpoin osuus. Iines rakastaa kiltisti käyttäytyviä ihmisiä, ihan parasta, jos joku vähän rapsuttaa ja jutustelee mukavia. Iines antoi tuomarille kunnon muiskun ja silmät sirrissä istui siliteltävänä. Roduille jotka ovat varautuneita uusia ihmisiä kohtaan, tämä voi olla vähän hankalampi kohta. Ainakin tämän meidän testin tuomari oli koiraihminen, joka ymmärtää eri rotujen käyttäytymistarpeita ja käyttäytyy sen mukaisesti koiraa lukien. Tarkoitus oli kuitenkin saada kaikille osallistujille onnistunut suoritus ja niin että koirilla on hyvä olla.

4. Vetämättä kävely 
Tällä osuudella todistetaan, että koira on omistajansa hallinnassa. Koira kulkee taluttimessa omistajansa oikealla tai vasemmalla puolella. Seuraamisen ei tarvitse olla tarkkaa. Koiran on myötäiltävä omistajaansa valppaasti myös pysähdyttäessä.

Tässä kohtaa Iines oli sunnuntaikävelyllä. Hajut kiinnostivat ja kaikki sanalliset vihjeet menivät vähän sinne päin. Iines ei ole ikinä ollut mikään hihnassa kiskoja, joten vaikkei koira ollut kovin valppaana, se mennä löntysteli kuitekin mukana.

5. Ihmisjoukon läpi kulkeminen 
Koira käyttäytyy kohteliaasti jalkakäytävällä liikkuessaan ja on hallinnassa julkisilla paikoilla. Koira saa osoittaa kiinnostusta liikkuvia tai seisovia ihmisiä kohtaan, mutta sen pitää jatkaa matkaa ohjaajansa kanssa osoittamatta ylenpalttista innostusta, arkuutta tai vastahakoisuutta.

Tässä kohtaa Iines taas oli sunnuntaikävelyllä. Ei se varmaan edes huomannut niitä ihmisiä. Iines ei ole ikinä hihnakävelyillä ollut mitenkään kiinnostunut lähellä olevista/kulkevista ihmisistä. Varmasti on paljon niitä koiria, jotka kiihtyvät ihmisistä ihan valtavasti. Nämä ihmiset eivät kuitenkaan mitenkään tuijota/innosta koiraa olemassa olollaan.

6. Istuminen, maahanmeno ja paikalla pysyminen 
Koira tottelee ohjaajan merkkiä istua ja mennä maahan sekä pysyy käskystä paikallaan. Koiran täytyy odottaa paikallaan kun ohjaaja kävelee 6 metrin matkan pitkä liina kädessään ja palaa takaisin. Koira on koko testin ajan kytkettynä joko pitkään liinaan tai omaan taluttimeensa.
  
7. Luoksetulo 
Koira tulee ohjaajan luokse 3 metrin päästä kutsuttaessa.

Nämä kohdat tuon käsittelykohdan jälkeen oli meille helpoimpia. Joillekkin koirille/omistajille tuotti suuria vaikeuksia se, että koira piti pitää liinassa ja itse piti pitää siitä liinasta kiinni. Eräs meidän suoritusta katsellut sanoi jälkikäteen, että meidän suoritus näytti siltä kuin olisimme paljonkin harjoitelleet liinan käyttöä. No enpä ole koskaan harjoitellut paikalla oloa (tai mitään muutakaan) niin, että koira olisi liinassa, mutta Iines ei ole kovin herkkä tämmöisille asioille, joten luotin koiraan, että se pysyy kyllä paikoillaan. Olen nähnyt kyllä useita koiria, joita liinat hämmästyttävät/arveluttavat. Luoksetulo tehtiin samaan pötköön tuon paikalla olemisen jälkeen. Tässä oli tietysti hassusti se, että paikalla olo 6 m ja luoksetulo 3m, toisin päin ehkä olisi jotenkin loogisempaa?
  
8. Koirien kohtaaminen 
Koira käyttäytyy hyvin toisten koirien läsnäollessa. Mukana testissä on ystävällinen apukoira, jota kohti omistaja kävelee koiransa kanssa. Omistajat vaihtavat pari sanaa ja jatkavat matkaansa, jona aikana koira voi osoittaa vähäistä kiinnostusta apukoiraa kohtaan mutta ei saa pyrkiä sen luo tai hyppiä sen päälle.

No tämä kohta meni kyllä penkin alle. En osannut tätä oikein etukäteen jännittää, enkä miettiä sen enempää. Tila jossa ei ole ollenkaan muita koiria ja yhtäkkiä piilosta tuodaan koira, joka lähtee tulemaan suoraan kohti. Tämä oli testin loppupuolta, joten Iines oli kyllä jo hyvin tietoinen siitä, että tältä akalta ei heru mitään hyvää, koira on paljon kiinnostavampi. Iines tuijotti koiraa, en meinannut saada sen huomiota ollenkaan. Iines olisi mennyt koiran luokse, jos se ei olisi ollut hihnassa. Tovin kun olin koiraa siinä huhuillut, sain koiran hanskaan ja istumaan ja pystyin tervehtimään toisen koiran taluttajaa. Tuomari päästi meidät tästä kohdasta hyväksytysti läpi. Jäin itse miettimään ja spekuloimaan tätä tilannetta ja meidän suoritusta. Iineshän on erittäin hyvä ohittamaan koiria arkielämässä, mutta tietysti minulla on normaaleissa tilanteissa koiralle palkkaa. Tuliko vieras koira liian vauhdilla kohti, tuijottiko se Iinestä, oliko tilanne vaan kaiken kaikkiaan liian haastava? Niin tai näin, mietin että ansaittiinko me nyt tämä onnistunut suoritus? Jos tilassa olisi ollut koko ajan muita koiria, koko tilanne olisi luultavasti ollut paljon helpompi. Tulin siihen lopputulokseen, että Iines kuitenkin arkielämässä ohittaa onnistuneesti koiran kun koiran, joten ehkä voin antaa itselleni armoa ja olla tyytyväinen siihen että pääsimme kohdasta läpi, vaikkei tämä testihetken ohitus nyt ihan tyylipuhdas suoritus ollutkaan.

9. Koiran reaktio häiriöön 
Koira käyttäytyy rauhallisesti kohdatessaan tavallisia häiriöitä. Testiin valitaan kaksi erilaista näkö- tai kuuloärsykettä, esim. ohiajava polkupyörä ja kolahtava esine. Koira saa reagoida häiriöön, mutta ei mennä paniikkiin tai hyökätä."

Näitä häiriöitä Iines ei huomannut. Jos vierestä olisi juossut kani tai hirvi, oltaisiin luultavasti saaty hylky. Toinen häiriö oli juokseva ihminen ja toinen oli kova ääni (no se ei ollut kovin kova, mutta ääni kuitenkin).

10. Omistajan odottaminen 
Koiran jättäminen yksin esim. kaupan ulkopuolelle ei ole suositeltavaa. Joskus koiran kuitenkin joutuu jättämään hetkeksi esimerkiksi eläinhoitajan tai trimmaajan luokse. Koira pitäisi pystyä jättämään toisen ihmisen pidettäväksi muutamiksi minuuteiksi. Kokeessa aika on 3 minuuttia.

Tässä tuomarilla oli koira 6 metrin liinassa, omistajan piti mennä piiloon ja koiran odottaa rauhassa omistajan paluuta. Koiran ei tarvinnut tapittaa paikallaan koko aikaa, mutta se ei saanut alkaa näyttää stressaavia eleitä, eikä vouhottaa hurjana omistajan perään. Se sai siis liikkua liinassa, jos se halusi. Jätin Iineksen paikkamakuuseen. Ei olla treenattu lähellekkään näin pitkää paikkamakuu aikaa, saati että olisin itse piilossa, joten eihän se siellä pysynyt paikallaan koko aikaa. En tiedä missä kohtaa se nousi, mutta se oli siirtynyt sillä tavalla, että kun itse istuin sermin takana piilossa, koira oli siirtynyt samalle linjalle minun kanssani, eli tavallaan koira oli minun takana. Iines päästi pari sellaista tylsistynyttä urahdusta, muuten se odotteli rauhallisesti. En osannut tätäkään kohtaa erikseen jännittää, enkä edes harjoitellut, koska tiesin että Iines kyllä jaksaa odotella ihan rauhassa vaikka outo tilanne olikin. Tämä voi olla monelle koiralle todella vaikea/vaikein kohta, joten kannattaa harjoitella etukäteen.

Taustaa testistä:

Canine Good Citizen testin on kehittänyt American Kennel Club (AKC) vuonna 1989 kannustaakseen koiria ja koirien omistajia paremmiksi yhteiskunnan jäseniksi. Tämä testi on ollut myös ensimmäinen mihin AKC on toivottanut tervetulleeksi myös sekarotuiset koirat. Jossakin varhaisessa mainosvideossa testin tavoitteeksi ilmoitettiin: "Koira, joka on onneksi omistajalleen eikä onnettomuudeksi kenellekkään muulle."

Ensimmäisten kokeilujen jälkeen testiin tehtiin muutoksia, ensimmäisten kolmen kohdan järjestystä muuteltiin. Ensimmäisissä versioissa testi ei sisältänyt ollenkaan luoksetuloa, mutta se otettiin mukaan, koska eihän koiraa oikein voi edes kouluttaa jos se ei tule ihmisen luokse. Samassa testissä oli myös leikkiosuus mikä myöhemmin poistettiin, koska jotkut rodut kuumuivat liikaa ja jotkut eivät aloittaaneet leikkiä. Viimeisessä kohdassa koira sidottiin yksin tolppaan kiinni viideksi minuutiksi, omistajan mennessä pois näkyvistä, tämä muutettiin kolmeksi minuutiksi, niin että koira jätetään "ystävälliselle tuntemattomalle."  

Tuhansia koiria jätetään jenkeissä eläinkoteihin nimenomaan käytösongelmien takia. Koiria tapetaan puuttellisen koulutuksen takia ja se on varmasti yksi iso syy miksi Canine Cood Citizen testi on kehitetty.


Omia ajatuksia: 

Ajattelin ennen testiä, ettei palkkaamattomuus varmaan tuota mitään älyttömän suuria ongelmia. Mutta kyllä se olikin iso juttu. Iines ei ollenkaan mennyt sellaiseen "työmoodiin" ja koiran ohituksen kohdalla sen huomasi, että rallallaa eipä kiinnosta yhtään mitä se mamma huhuilee. Istumista, maate menoa ja luoksetuloa on hinkattu sen verran paljon, että niissä koira meni ihan erilaiseen moodiin ja toimi vihjeiden mukaan viipyilemättä. Seuraamisen nimeämistä pitäisi treenata, koska se selvästi toimii jollakin muulla vihjeellä kuin itse vihjesanalla.

Milloin koiran palkkaamisen voi lopettaa? Tämä on sellainen kysymys mikä on tullut meidän kouluttaja koulutuksessa esille ja vastaushan siihen on että: silloin kun koiraa ei tarvitse enää ruokkia.

Voisiko testistä olla versio, että saat ottaa vaikka 5 karkkia mukaan ja käyttää ne haluamissasi kohdissa. Palkkaamattomuuden idea on ilmeisesti se, ettei houkuttelua käytettäisi, mikä on ihan ymmärrettävää, mutta voisihan siinä vaiheessa sitten tuomari puuttua peliin, jos karkkia käytetään houkuttimena. Mielestäni testi on ihan kiva kuitenkin. Iineksen tyyliselle koiralle oikein hyvä leikkisä koetilanne. Ringo ei pääsisi vieraassa ympäristössä yhdestäkään kohdasta läpi, ei ainakaan ilman nameja. Luoksetulo on tärkeimpiä juttuja, joten jos itse olisin testin kehittelijä, niin siitä tekisin jotenkin haastavamman tai ainakin laittaisin paikalla olon ja luoksetulon välimatkat toisin päin.